Olen pitkään halunnut tehdä podcast-jakson kauneudesta. Mutta olen tuntenut sen äärellä niin suurta haavoittuvaisuutta, että se on antanut odottaa. Miten puhua jostain sellaisesta, joka on pääasiassa tunne ja kokemus? Vaikkakin itselleni hyvin tärkeä sellainen. Mitä sanoa aiheesta, jota helposti pidetään pinnallisena ja materialistisena? Vaikka itselleni se on kaikkea muuta. Tässä jaksossa pohdin paitsi kauneuden merkitystä, myös sen tehtäviä elämässäni. Niitä…
(Sosiaalisessa) mediassa käydään paljon keskustelua siitä, kenen vika työuupumus oikein on. Sen kokevan yksilön vai yrityksen/työnantajan, jolle hän uupumuksen tapahtuessa työskentelee. Vuosien aikana, kun olen omia uupumuksiani työstänyt, myös näkemykseni on vaihdellut. Vaikka olen ollut taipuvainen syyttämään ensisijaisesti itseäni, eivät ne työyhteisöt, joissa olen aina toiminut, ole olleet ongelmattomia.Tietoisuuden laajentuessa ja tunnetilojen vaihdellessa, kun on kyennyt katsomaan tapahtunutta eri näkökulmista,…
Pääsiäisen aika. Monelle se tarkoittaa hetken hengähdystä kevään korvilla. Joillekin hiljentymistä. Toisille mahdollisuutta kokea vapautta. Heitäkin on paljon, joiden elämässä se ei juuri näy. Useimmat heistä mahdollistavat toisille lomailun. He pitävät yhteiskuntaa pystyssä nämäkin päivät, kiitos siitä. Vaikka olen jo vuosia elänyt ihan omassa rytmissäni, jossa ei aina erota, onko viikonloppu vai tiistai, juhlapyhä vai arki, tunnen näinä päivinä aivan…
Tämä jakso ja sen aihe nousivat tunteesta, että haluan juuri nyt äänittää podcastin. Mielessäni ei kuitenkaan ollut mitään erityistä aihetta, monta aihiota kyllä. Päätin kuitenkin seurata tuota mikrofoniin puhumisen tarvetta itsessäni, sillä pyrin muutenkin elämään tällä hetkellä niin, että seuraan päivittäin sitä, mikä minua milloinkin kutsuu. Meditaation ja aamusivujen aikana mieleeni alkoi pulpahdella lauseita ja ajatuksia, jotka liittyivät kaikki tämän…
Café Pause -podcastin viides jakso pureutuu inhimillisyyden pohdintaan. Vaadimmeko me jo itseltämme ja toisiltamme liikaa? Ovatko masennus ja uupumus merkkejä siitä, että ihmisen valtava sopeutumis- ja muutoskyky on tullut tiensä päähän? Huomioimmeko riittävästi kehittäessämme yhteiskuntaa, työelämää, ja itseämme psykologisia ja biologisia lainalaisuuksia vai yritämmekö koko ajan ylittää ne? Mm. tällaisia pohdin tässä jaksossa, jossa on ehkä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.…
Kevään 2023 toisessa Café Pausen podcastjaksossa puhun rajoista. Olen pitkään halunnut niin tehdä. Tuoda hyvin yksilökeskeiseen keskusteluun hieman toisenlaisia näkökulmia. Sillä aiemmin huomasin helposti triggeröityväni rajat-puheesta ja nykyisin ymmärrän miksi. Henkilökohtaiset rajat ovat erittäin tärkeät. Niiden tärkein tehtävä on suojata meitä, sisimpäämme ja voimavarojamme. Mutta ne vaikuttavat myös vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan toisten ihmisten kanssa. Jopa mahdollisuuksiin päästä aitoon yhteyteen toisten…
Café Pause -podcast palaa pitkältä tauolta tällä kevään 2023 ensimmäisellä jaksolla. Aiheena on omanarvontunto, sen eheytyminen ja vahvistuminen. Mistä oikein on kyse ja miten olen havainnut sen muuttaneen elämääni hyvin lyhyessä ajassa? Jaksossa myös kerron, mitä Café Pause tulee tällä uudella kaudella oikein pitämään sisällään. Koska käsittelen omanarvontuntoa omasta kokemuksestani käsin, haluan myös tarjota jonkin kontekstin sille. Siksi kerron myös…
Voiko jokin paikka tuntua kodilta, vaikka se ei sitä olisi? Omalta ainakin. Sellaista mietin tällä kertaa kulkiessani Pariisin katuja. Vanhan rakkauden, jonka pelkäsin jo menettäneen viehätyksensä. Että olisin kasvanut siitä yli ja ohi. Mitä vielä. Tuntui, että kävellessäni tuttuja ja vieraita katuja, katsellessani koristeellisia parvekkeita ja kuunnellessani kieltä, jota en osaa, valahdin askel askeleelta syvemmin taas tuon kaupungin charmiin. Ehkä…
Aina välillä nousee fiilis, että tekee mieli aloittaa ihan alusta. Putsata sometilit sisällöstä ja perustaa ne uudelleen. Katsoa, millaiseksi ne toisella kertaa muodostuisivat. Usein näissä hetkissä on kyse jonkinlaisesta tilinpäätöksestä: on havainnut, että se, mitä on tehnyt, ei ole tuottanut niitä tuloksia kuin on toivonut. Tai sitten kaipaa vain jotain ihan uutta, jotain muuta. Ajatus uudelleen aloittamisesta pyyhkisi pois mahdolliseen…
Vuodenvaihde. Olen mutustellut ajatusta, josko siitä tulisi minun juhlani. Se juhla näistä kaikista, jota viettäisin isosti ja näyttävästi. Paljon valoa ja kimallusta, naurua ja yhteyden kokemista. Maagista taikaa. Uusi vuosi on aina uuden alku, vaikka kuinka vaikuttaisi, että sama harmaus jatkuu. Tällä kertaa odotan niin uteliaana tulevaa vuotta, että en ajattelut edes tekeväni yhteenvetoa tästä päättyvästä. Mutta koska innostunut mielentilani…