Pian vaihtuu vuosi. Olisi tilinpäätöksen aika. En jaksaisi. Tahtoisin vain kovin katsoa eteenpäin. Mennä eteenpäin. Silti ehkä pieni pysähtyminen on paikallaan. Tehdään se nyt. Ei vuoteni ole ollut huono. Ei innottomuuteni sen reflektointiin ole siitä kiinni. Se on ollut melko rauhallinen, mutta isoja tunteita täynnä. Voisin kiteyttää sen sanoihin ”hoivaa ja kauneutta, huolehtimista ja toivoa huomisesta.” Sillä matkassa on ollut…
”Millä elämän osa-alueella pitäisi ensin tehdä muutos, jotta se vaikuttaisi positiivisesti mahdollisimman moneen muuhun asiaan?” Sitä usein valmennuksissa mietitään. Ja myös: ”Mikä on pienin mahdollinen teko, jolla saadaan aikaan laajimmat hyvät vaikutukset?” Se onkin usein haastavampaa. Sillä tietoinen mieli ei useinkaan salli etsiä ratkaisuvaihtoehtoja kuin sellaisen mahdollisuuksien joukosta, jotka ovat jo tuttuja. Vaikka kuinka laittaisi mielikuvituksenkin töihin. Toisaalta tietoisen mielen…
Minulla on someloma. Aloitin sen juuri. Ei se ole mikään hetken mielijohde. Olen tuntenut jo pitkään kaipuuta moiseen. Tai oikeammin tunsin, ettei some – Instagram – enää tarjonnut minulle tähän hetkeen sitä, mitä kaipaan. Paitsi toki upeita kohtaamisia yksityisviestien puolella. On minusta ollut hauskaakin näyttää stooreissa välähdyksiä arjestani ja ajatuksistani. Mutta varsinaisten postausten tuottaminen on takunnut jo pitkään. Huomasin myös…
Vappuaamuna olin kattanut itselleni kauniin aamupalapöydän. Olin haaveillut siitä ja hitaasta, maukkaasta aamusta jo päiviä. Sen kruununa kukoistivat yön aikana avautuneet pionit. Vielä hieman viileän sävyinen aurinko loi niihin silmäystään. Jokin sisimmässäni värähti sen nähdessäni. Inspiraatio. Onnen tunne. Oli noustava ja haettava kamera. Näky oli jotain niin kaunista, että halusin sen taltioida. Puhelimen kamera ei kelvannut. Halusin napata valon juuri…
Ajattelin kerrankin kirjoittaa postausta siitä, mitä elämässäni on tällä hetkellä oikein meneillään. Ihan vaikka siltä varalta, että jokin niistä alkaa muodostua itseään suuremmaksi asiaksi. Samalla tulee ilmaistua, millaisten asioiden ja teemojen äärelle minulle voi esittää kutsuja. Tällainen kokooma tekee myös itselle hyvää. Vähän kuin välitilinpäätöstä tekisi. Sillä kovin helposti tulee sanoneeksi, ettei elämässäni ole mitään uutta. Elämän isot rakenteet ja…
Olen elämässäni onnistunut tekemään (ainakin) pari sellaista valintaa, jotka vaikuttavat hyvinvointiini erityisellä tavalla joka päivä. Elämäni parhaita päätöksiä. Ne ovat alkaneet rakentaa myös identiteettiäni, vaikuttaa tekemisiini ja ehdottomasti arkeeni. Luulen, että ne ovat jo osa brändimielikuvaani eli erottamaton osa minua. Paljastan siis seuraavaksi jotain todella suurta. Ehkä menestysreseptini. Onnellisuuteni tai ainakin jonkin hyvän elämän salaisuuden. Kuuntelisitko mieluummin? Hyvä aamu Päätökseni…
”Minulla ei ole kiire.” Miten vaikuttava lause. Sen kuulevan reaktioista on pääteltävissä paljon. Omassa kuplassani moni huokaisee helpotuksesta kuin sanoakseen: ”Ihanaa!” Mutta kohtaan myös näin sanoessani hämmennystä, sanattomuutta, epävarmuuutta, jopa triggeröitymistä. Ne reaktiot eivät johdu minusta. Ne ovat jokaisen omaan sisäiseen stressitilaan kytköksissä. Ehkä myös siihen, miten tämän maailman jatkuvaan kiireeseen ylipäänsä suhtautuu. Onko se hyvän ihmisen merkki vai jotain,…
Vietin vähän aikaa sitten ystäväni kanssa ihanan päivän… shoppaillen. Ei siinä tavallaan ole mitään erikoista. En vain muista, milloin viimeksi niin on tapahtunut. Että kuluttaa koko päivän kierrellen kaupoissa tarjoillen itselle inspiraatiota ja pukeutumisideoita. Aina välillä pysähdyimme johonkin syömään tai kahville. Liikkeestä toiseen siirtyessämme askeleita kertyi ja maailma parani. Ystäväni etsi asua omiin 40-vuotisjuhliinsa. Minä etsin yhä ajatuksia ja näkökulmia…
Älä tule huono päivä, tule hyvä päivä. Sitä aina toivoo. Että olisi energinen, toimelias ja vastaanottavainen. Tai mitä ikinä sen kokemiseen tarvitseekaan. Tunnistan muutaman asian, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen, että päivästäni tulee hyvä. Silloin olen paitsi hyvällä tuulella myös luova ja tuottoisa, utelias ja myötätuntoinen, rakastava. Olen siis todennäköisemmin sellainen, kun haluankin olla. Hyvällä kahvilla on varmasti myös merkityksensä, mutta…
Kuulen elämässäni nyt paljon yhtä viestiä ja sanomaa. Tuntuu, että se tulee vastaan kaikkialla. Minne vain menenkin, minkä kirjan avaankin. Meditaatiossakin keskustellessani vanhemman ja viisaamman minäni kanssa. Mieleeni piirtyy kuva, jossa hän nojaa Välimeren rannalla talonsa terassin kaiteeseen upean värikäs silkkikaftaani päällään ja hymyilee mystisen merkityksellistä hymyä. Kysyn: ”Mistä rahani tulevat?” Hän vastaa: ”Kirjoittamisesta. Aidosta sinusta.” Myös kun nostan kortteja…