Aina välillä nousee fiilis, että tekee mieli aloittaa ihan alusta. Putsata sometilit sisällöstä ja perustaa ne uudelleen. Katsoa, millaiseksi ne toisella kertaa muodostuisivat. Usein näissä hetkissä on kyse jonkinlaisesta tilinpäätöksestä: on havainnut, että se, mitä on tehnyt, ei ole tuottanut niitä tuloksia kuin on toivonut. Tai sitten kaipaa vain jotain ihan uutta, jotain muuta. Ajatus uudelleen aloittamisesta pyyhkisi pois mahdolliseen…

Kun elämä tarjoilee sitruunoitaan, millaisiin asioihin silloin tartut, jopa takerrut? Mikä on se selviytymiskeino, johon tukeudut, joka tuo hallinnan ja merkityksen tunnetta? Miten olet aiemmin toiminut, kun elämä on ravistellut tai jopa jättänyt tyhjän päälle? Mistä olet löytänyt uudelleen toivosi ja tarmosi? Maailman epävarmuus on pakottanut kysymään näitä jälleen myös itseltäni. Oljenkorsi nimeltä blogi Blogin kirjoittaminen tuli elämääni kauan sitten.…

Olen heinäkuun puolesta välistä lähtien pohtinut, mitä tehdä työhuoneelle. Siis reilut kaksi kuukautta. Pariinkin kertaan olen jo päätökseni tehnyt ja sitten taas probleeman avannut. Järjellä ajatellen asian olisi pitänyt olla tässä maailmantilanteessa selvä: kaikki kiinteät kulut minimiin. Etenkään, kun en yksin asuvana voi edes vedota kodin häiriötekijöihin. Elämä on jo moneen kertaan opettanut, että päätöksenteko ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen…

Tänään on yritykseni syntymäpäivä. 14 vuotta sitten olin muutamaa päivää aiemmin kiikuttanut perustamispaperit PRH:n. Jännitin erityisesti, menisikö nimi CocoStyle läpi. Olin ehtinyt siihen jo kiintyä. Tämä vuosi on ollut yrittäjäurani raskain. Siitä huolimatta, että mukaan on mahtunut parikin talouskriisiä ja liikevaihdon nollaantumista. Kahdesti olen palanut yrittäjänä loppuun ja ollut pitkällä sairaslomalla – virallisella tai omaehtoisella. Silti vasta nyt olen ensimmäistä…

Yksinyrittäjyydessä on parasta vapaus. Sellainen, joka sallii myös mielipiteen muutoksen vain intuitioon pohjautuen: “Kun nyt minusta tuntuu tältä…” Sen ikävin puoli on se, että monet päätökset täytyy tehdä ihan itse. Jos hyvä tuuri käy, saa pohdintaansa sparrausapua toisilta yrittäjiltä tai ystäviltä. Vastuun päätöksistä kuitenkin kantaa kaikissa tapauksissa itse. Joskus sitä vain toivoisi, että jostain ilmestyisi joku ja sanoisi: “Ah, haluat…

Vapaus, arvolähtöisyys, stressittömyys. Sanoja, jotka helposti yhdistyvät ajatukseen omannäköisestä elämästä. Mielikuva työnteosta luonnossa käyskennellen tai muutosta Lappiin tekemään sitä, mitä todella haluaa. Jos vain tietää, mitä haluaa. Omannäköinen elämä on melkein synonyymi “ei ainakaan oravanpyörää”-ajatukselle. Ehkä jopa yrittäjyydelle, vaikka en halua niin ajatella. Jollekin, joka ei välttämättä taloudellisesti ole niin turvallista, mutta tuottaa paljon mielihyvää, vapautta ja mahdollisuutta todella toteuttaa…

Kun sinulta kysytään, mitä sinä osaat, millaisia vastauksia mieleesi alkaa tulvia? Luetteletko ansioluettelosi ammattinimikkeitä tai koulutuksia? Kääntyvätkö ajatuksesi pohtimaan, mitä kaikkea konkreettisesti työssäsi teet? Vai mietitkö, miten hyvä puolustaja jalkapallossa olet, kuinka etevä rotuyhdistyksen rahastonhoitaja? Nyökkäiletkö, miten selvitit strategiataitoja vaativan pelin tai onnistuit voltissa? Ehkä mietit kykyjäsi eli sitä, kuinka hyvä olet kirjoittamaan, puhumaan, laskemaan, piirtämään, kokoamaan huonekaluja, valitsemaan värejä,…

Multipassionate, moniosaajuus, monitaitoisuus. Ihan miten vain. Usein sanotaan, että meitä juuri kaivataan tämän päivän työelämässä. Silti, kun omaa polkuani ajattelen ja myös kollegojani haastattelen, tuntuu, että meillä on erityinen taakka todistaa osaamistamme. Ainakin omasta mielestämme. Emme oikein ole missään todella hyviä, mutta (riittävän) hyviä monessa. Ja meille yleisimpiä taitoja – nopeaa kykyä ottaa asioita haltuun ja ratkoa ongelmia – ei…