Kun sinulta kysytään, mitä sinä osaat, millaisia vastauksia mieleesi alkaa tulvia? Luetteletko ansioluettelosi ammattinimikkeitä tai koulutuksia? Kääntyvätkö ajatuksesi pohtimaan, mitä kaikkea konkreettisesti työssäsi teet? Vai mietitkö, miten hyvä puolustaja jalkapallossa olet, kuinka etevä rotuyhdistyksen rahastonhoitaja? Nyökkäiletkö, miten selvitit strategiataitoja vaativan pelin tai onnistuit voltissa? Ehkä mietit kykyjäsi eli sitä, kuinka hyvä olet kirjoittamaan, puhumaan, laskemaan, piirtämään, kokoamaan huonekaluja, valitsemaan värejä, laatimaan raportteja, antamaan rakentavaa palautetta, hauskuuttamaan naapuria…

Oman osaamisen näkeminen on toisinaan haastavaa

Jokaisella meistä on uskomaton määrä osaamista, taitoja ja kykyjä. Kyllä: sinä myös osaat paljon kaikkea! Siitä huolimatta yleinen ongelma elämässä on, että ajaudumme toisinaan ajattelemaan: ”En osaa mitään, minusta ei ole mihinkään” tai ”ei minulla ole niitä taitoja, joita nyt tarvitaan.” Näissä tilanteissa itsearvostus laskee lähelle nollaa ja oma näkemys rajoittuu helposti näkemään vain sen tehtävän, jonka edessä itsevarmuus on painanut hätäjarrua. Jos tuon hetken antaa määrittää ajatuksia tulevaisuudestaan, toivottomuus tulevan edessä valtaa pian mielen.

Kun ajatus omasta osaamisesta on hukassa, alkaa käyttää toisia peileinään. Kysymään ystäviltä ja työkavereilta. Kuuntelemaan tarkalla korvalla, mitä esimiehellä on sanottavana. Se on luonnollista ja inhimillistä. Itsearvostuksen tilapäisesti kadotessa niin kannattaakin tehdä: se auttaa hetkellisesti nostamaan itsevarmuutta. Mutta jos itsearvostus pohjautuu liikaa tai jopa yksistään toisten sanomisiin, ollaan vaarallisella polulla.

Missä sellaisessa olet hyvä, joka tuntuu itsellesi tärkeältä?

Mahdollisuus käyttää omia taitojaan, kykyjään ja erityisesti luonteenvahvuuksia elämässä on yksi asia, joka tuottaa meille paljon hyvää. Ei vain itsearvostuksen ja -varmuuden muodossa vaan myös onnen tunteena: elämä tuntuu silloin hyvältä ja merkitykselliseltä. Olemme silloin toimintakykyisempiä ja tarkempia. Lisäksi ne vaikuttavat merkittävästi motivaatioon. Siihen, että haluamme kehittyä edelleen ja olemme valmiimpia ottamaan rakentavaa palautetta vastaan.

Sekä kipuillessani oman osaamiseni kanssa että keskustellessani muiden kanssa heidän osaamiseensa liittyen, olen tehnyt pari havaintoa:

  • Se, että osaa jotain hyvin ei tarkoita sitä, että siitä nauttisi ja se olisi sitä, mitä todella haluaa tehdä. Kiitos koulutusjärjestelmämme ja vapaan maailman, meillä kaikilla on mahdollisuus kehittyä melko hyviksi monessa asiassa. Vaikka osaaminen yleisesti tuottaa onnistumisia ja siten hyvää oloa, ei ole itsestään selvää, että kaikki se, missä olet hyvä, tuottaisi mielihyvää. Siihen tarvitaan lisäksi, että olet luontaisesti kiinnostunut taidon ja vahvuuden käyttämisestä. Että se on sinulle merkityksellistä. Silloin se toimii sisäisenä motivaattorinasi ja auttaa sinua kehittymään sittenkin, kun ulkoiset motivaattorit ovat lakanneet vaikuttamasta.
  • Se, mitä toiset näkevät vahvuuksinasi ovat vain hyviä ehdotuksia, eivät koko totuuksia. Opettajilla ja ohjaajilla on oppimispolun aikana suuri merkitys, miten näkemys omasta osaamisesta kehittyy. Merkityksellisen mausteensa tähän tuovat toki myös vanhemmat ja myöhemmin esimiehet sekä kollegat. On ihanaa kuulla kehuja toisilta: ”Sinä osaat tuon niin hyvin, olet siinä hyvä!”. Tarvitsemme sitä. Mutta jos tässä mahdollisuuksien maailmassa kulkee vain toisten kehujen mukaan, eikä koskaan kysy itseltään, pidänkö siitä mitä teen, voi ajautua kauaskin omista mieltymyksistään. Etenkin työmaailmassa toisten kehut perustuvat aina osin siihen, mistä he osaamisessasi eniten hyötyvät. Itsearvostuksen näkökulmasta on hyvä osata kysyä itseltä: Saanko tunnustusta niissä asioissa, joissa koen, että olisi itselleni tärkeä saada? Olenko muidenkin mielestä hyvä niissä asioissa, missä haluan olla hyvä?
Vastaus löytyy itsestäsi

Mitä enemmän itselle merkityksellisiä taitoja ja (luonteen)vahvuuksia voi päivien aikana käyttää, sitä paremmin voi. Tämä on siis tärkeä kysymys, kun puhutaan (työ)hyvinvoinnista. Sen pitäisi olla myös ensisijainen kriteeri, kun etsii itselleen työpaikkaa: pyrkiä sellaiseen tehtävään, jossa se on mahdollista. Silloin tarjoaa itselleen parhaan mahdollisen lähtökohdan kehittymiselle ja halulle haastaa itseään, sietää joskus epämukavuutta. Flown kokemiselle. Sekin nimittäin tuottaa hyvää oloa ja lisää onnellisuutta.

Varmistaakseen, että todella käyttää oikeita (=itselle merkityksellisiä) taitoja ja vahvuuksia työssään ja elämässään, kannattaa aloittaa niiden tunnistamisesta. Listaamalla omaa osaamistaan niin työssä ja harrastuksissa kuin perheen- ja yhteiskunnanjäsenenäkin, vahvistaa omanarvontuntoa. Siinä samalla tulee melkein vahingossa tunnistettua niitä asioita, jotka selvästi merkitsevät itselle enemmän kuin toiset. Niitä kirjoittaessa sydämen syke hieman kiihtyy, rintaan nousee lämmin tunne. Silmät alkavat tuikkia, suupielet pyrkivät hymyyn….

Ovathan nuo taidot ja vahvuudet merkittävässä roolissa päivissäsi? Miten voisit niiden osuutta vielä vahvistaa?


Haluaisitko apua oman osaamisesi tunnistamisessa? Se on yksi teema, jota valmennuksissa usein käydään läpi. Myös merkityksellisyyden näkökulmasta.

Kommentointi on suljettu,