Kun mietin Café Pausen kesäsarjan jaksoja, yksinäisyys oli aihe, joka ihan ensimmäiseksi nousi mieleeni. Aiheena, joka todella on useampana kesänä ollut elämässäni pinnalla. Sillä yksinäisyys on usein värittänyt kokemustani kesästä. Tässä jaksossa taidan ensimmäistä kertaa puhua yksinäisyydestäni julkisesti. Oikeastaan olen vasta viime aikoina opetellut sanomaan lähimmille ystävälleni, että tunnen toisinaan...

Kun tätä kirjoitan, olemme eläneet vuoden ja kaksi kuukautta koronapandemian kourissa. Minulle se on tarkoittanut paljon ylimääräistä vapaa-aikaa miettiä ja pohtia elämän seuraavia askeleita. Pandemialockdown ei ehkä ole se hetki, jolloin isoja elämänmuutoksia tehdään. Mutta se on mahdollistanut oman elämän objektiivisen tarkastelun: Mikä kaikki on hyvin? Mihin tahdon muutosta? Mistä...

Tunteet ovat mielenkiintoinen juttu. Emme pääse niitä pakoon, koska olemme ihmisiä. Ne ovat meissä. Heräävät järkeämme aiemmin*. Vaikuttavat sekä ajatuksiimme että toimintaamme koko ajan. Vain murto-osa tunteista nousee tietoisuuteemme asti. Niistä monien tehtävä on tavalla tai toisella varoittaa ja suojella meitä. Tunteemme eivät ole juuri muuttuneet sitten puusta laskeutumisen. Olemme...

"Mitä sinä pelkäät?" "Käärmeitä, sotaa ja pimeää," kirjoitin alakouluikäisenä ystäväkirjoihin. Pelko ei tunteena vielä ollut tullut tunnistetuksi ja sanoitetuksi. Entä nyt, aikuisena, mitä me pelkäämme? Epäonnistumista, menettämistä, hylätyksi tulemista, riittämättömyyttä. Että ei hallitse, osaa, kehity, eikä edes opi enää. Etteivät langat pysy käsissä. Että tulee ilmi, ettei olekaan niin taitava...