Sisimmässäni kiehuu. Hengitys on pinnallista mutta raskasta. Kyyneleet pyrkivät silmiin, kurkussa on pala. Kaikki energia menee itsensä pitämiseen aisoissa niin, että saa suustaan ulos edes jossain määrin rakentavia sanoja. Mieli tuottaa ajatuksia, jotka kiihdyttävät tilaa. Ne vellovat. Silmät etsivät syyllistä olotilaan, käsi valmistautuu koko mitallaan osoittamaan sitä. Samaan aikaan tahdon...

Tunne, kun elämä ei etene. Kun ei oikein tiedä, minne olisi menossa ja mitä tavoittelisi. Itselleni niin tuttu. Mieli ja keho kaipaavat useinkin pysähtymistä, jolloin omaa suuntaa on mahdollisuus tarkistaa. Samalla tulee käytyä läpi resurssit ja retkieväät. Mutta kun ajatusta tai ideaa uusista kohteista elämässä ei ilmaannukaan kirkkaana mieleen, alkaa...

Tämä vuosi on omalla kohdallani se vuosi, jolloin olen tullut tietoiseksi kehoni viesteistä. Tuntuu oudolta, että vasta nyt, sillä todellisuudessa olen tietämättäni kuunnellut kehoani jo pitkään. Erityisesti silloin, kun joitain vuosia sitten treenasin (amatöörinä) maratonille. Kun joka päivä muuttuvat tuntemukset kehossa muodostivat ohjenuoran harjoittelulle ja koko elämälle: niiden mukaan mieli...

"Antaa tunteen olla sellainen kuin on. Ei yritä kiirehtiä siitä pois, toisaalle. Ei väkisin etsi keinoja muuttaa sitä. Ei aina yritä ensimmäiseksi ratkoa edes sen sanomaa. Antaa sen vain olla, koska niin se jo välittää viestiään. Hyväksyä se. Ja kas, se onkin yhtäkkiä kadonnut. Toinen tunnetila on virrannut tilalle....

Asetan kaavan pöydälle levitetylle kankaalle ja itken. Toteutumattomia unelmia, suunnittelematonta surua. Putoilevat pisarat kastelevat ohutta paperia ja rypistävät sitä. En tunne itkeväni, mutta kyyneleet valuvat silti. Epäergonominen asentoni pöydän yllä aiheuttaa selkään kipua. Niissä kohdin, joiden kuuluisi kannatella minua ja auttaa minut lentoon. On pakko suoristua joka viidennen nuppineulan jälkeen....

Jos minulta nyt kysyttäisiin, mikä on elämäni sana, vastaisin ymmärrys. Se on ollut monessa läsnä. Toiminut draiverina. Ollut eriskummallisella urallani yksi asioita toisiinsa liittävä juttu. Halu ymmärtää on antanut merkityksen monelle tekemiselleni ja suhtautumiselleni. Vaikuttanut hiljaisesti mutta vahvasti siihen, millaisiiin toimenkuviin olen päätynyt ja erityisesti, miten olen niissä toiminut. Välillä...

On kaksi hyvin yleistä ajattelutapaa, joita käytämme huomaamattamme. Ne ovat toisilleen ääripäitä ja niille on yhteistä, että molemmat johtavat usein harhaan. Saavat meidät uskomaan maailmasta jotain, mikä ei ole totta. Molemmat rajoittavat omalla tavallaan kykyämme asettua toisten ihmisten asemaan ja nähdä metsää puilta (tai puita metsältä). Se toinen on, että...

Tunteet ovat mielenkiintoinen juttu. Emme pääse niitä pakoon, koska olemme ihmisiä. Ne ovat meissä. Heräävät järkeämme aiemmin*. Vaikuttavat sekä ajatuksiimme että toimintaamme koko ajan. Vain murto-osa tunteista nousee tietoisuuteemme asti. Niistä monien tehtävä on tavalla tai toisella varoittaa ja suojella meitä. Tunteemme eivät ole juuri muuttuneet sitten puusta laskeutumisen. Olemme...

Tavoitteeton vuosi. Voiko se olla mahdollista? Jäänkö lähtötelineisiin, saanko mitään aikaan? Tuleeko minusta sinne tänne säntäilevä jänis, haahuileva haaveilija vai mestarillinen kynänpyörittäjä? Pohdiskeltuani liian pitkään ja syvällisesti erilaisia tavoitteita tälle vuodelle, päätin luopua niistä. Kaikki tuntuivat liian sitovilta ja ahdistavilta, tältä hetkeltä ja luomisen kokemukselta voimaa vieviltä. Sinänsä en usko,...

Joulu. Miten ihmeellinen aika. Ei vain mielikuvissa asuvan taianomaisen tunnelmansa takia vaan myös siksi, mitä se tekee meille. En tiedä, odotammeko edes kesälomaa niin kuin joulun tarjoamaa hengähdyshetkeä pimeyden ja kiireen keskellä. Odotamme sitä niin, että se aiheuttaa toisissa ahdistusta. Siihen liittyy hyvin paljon sanomatonta. Oletuksia ja odotuksia. "Aina ennenkin...