Kun kotoa häädetään riittävän aikaisin aamulla ikkunaremontin eri vaiheiden alta. Ja kun siihen yhdistetään alkanut määräaikainen omaishoitajuus ja sen vaikuttamat aikataulut, jonkin kiehtovan, uuden ja inspiroivan näkemisestä ja kohtaamisesta tulee erityisen tärkeää. Minulle sellaisia ovat mm. erilaiset miljööt ja tilat, kuten kaunis kahvila. Niinpä päätin tällä viikolla valita muutamia itselleni uusia kohteita ja käydä fiilistelemässä niissä ympäröivää tunnelmaa, maistelemassa croissanteja ja vähän myös työskentelemässä. Siellä jossain välissä, kun se oli mahdollista.


Kuuntelisitko mieluummin?


Tämä on jotain erilaista myös blogirintamalla. Sillä en ole koskaan tehnyt tämänkaltaisia postauksia. Arvosteluiksi näitä en ihan sanoisi. Minulle kun kelpaa juoma kuin juoma, kunhan se on espressopohjaista maitokahvia. 😉 Makujenkin arvioinnin suhteen olen varovainen. Enemmän aistin ja vertailen paikkoja niiden tunnelman suhteen. Millaisen fiiliksen ne tarjoavat? Entä sisustus: auttaako se hetkeksi irtaantumaan arjesta? Tai ruokkivatko paikat muuten inspiraatiota tavalla, jota sillä hetkellä kaipailen? Sillä fiiliksen mukaan yleensä valitsen, minne menen. Mikä tahansa ei kelpaa, vaikka seura olisi kuinka hyvää. Ja kun työskentelee yksin, sehän on silloin mitä parhainta.

Kahvila keskellä virtaavaa kaupunkielämää

Viikon ensimmäinen kohteeni, Café Kasarmi, valikoitui sen sijainnin mukaan. Halusin valoa, jos se tässä läpitunkevassa harmaudessa on ylipäänsä mahdollista. Tarvitsin metron läheisyyttä, koska minun piti olla lähtövalmiudessa koko ajan. Sen lisäksi kaipasin tunnetta, että olen ihmisten keskellä. Olin aiemmin vieraillut Kulttuurikasarmin ravintolan puolella. Sen mukaan osasin Café Kasarmin valita. Rakastan nimittäin isoja lasi-ikkunoita. Mahdollisuutta tutkailla ohikulkevaa ihmisjoukkoa ja aistia jonkinlaista markkinatunnelmaa. Kahvilapuoli oli kuitenkin minulle uusi tuttavuus.

Sain paikan ikkunan vierestä. Näkymä ja paikka oikein houkutti kirjoittamaan. Mukava, tukeva tuoli. Selkäni takana puhuttiin italiaa. Vieressä selvästi parannettiin maailmaa. Jostain syystä tunnen usein olevani puheensorinan keskellä turvassa, vaikka olin näkyvillä kuin akvaariossa. Koska päivän kahvikiintiöni oli jo täynnä, tilasin Matcha Latten. Se oli kaunis. Maun suhteen olen vielä liian noviisi kertomaan. Hyvää se kuitenkin oli. Sen rinnalle tilasin mielenkiintoisen näköisen makean täytetyn croissantin. Se oli täytetty kermalla, kuorrutettu vaniljakastikkeella ja koristeltu tuoreilla vadelmilla. Hyvää, makeaa – ja sopivan sottaista. Olin kahvilaan tullessani päättänyt kirjoittaa tajunnanvirtaa siitä, mitä havaitsen. Siihen paikka sopi hyvin, sillä ympärillä tapahtui paljon. Jatkoon!

Café Kasarmi, Narinkka 2, Kulttuurikasarmin 1. krs, Helsinki

Ympäröivää kauneutta parhaimmillaan

Keskiviikkoaamuna puolestaan päätin suunnata kahvilanakin toimivaan baariin, jota muutamat olivat Instagram-kuplassani hehkuttaneet. Minne Champagne & Wine on auki jo aamusta klo 8. Ja todella toivon, että ihmiset löytävät sen, sillä minä taisin löytää uuden kodin. Saapuessani pian yhdeksän jälkeen olin ainoa. Onneksi jälkeeni tuli yksi pariskunta, joiden reaktiot tilaan olivat samankaltaiset kuin itselläni.

Ensimmäinen ajatukseni sisään astuessani oli ”wow”! Eikä vain Etelä-Esplanadille avautuvien isojen ikkunoiden ja niistä tulvivan valon takia. Valkoisen marmorin ja puun (ehkä tammen?) yhdistelmä sisustuksessa oli ihanan yksinkertainen. Tuntui, että oli tilaa ajatella ja rauha olla. Juuri sellaista ympäröivää kauneutta, ripauksella tyylikästä luksusta, joka minua puhuttelee. Kukat pöydissä sen sinetöi. Olisin voinut istua paikassa vaikka koko päivän. Tyydyin tällä kertaa kuitenkin nauttimaan vain aamupalan. Sinä päivänä jo toisen: artesaanicroissant, punajuuri-vadelma-smoothie ja Cafe Latte. (Myös tuorepuuro näytti herkulliselta.) Ennen kuin ehdin sen enempää ajatella, olin kirjoittanut yhden sivun tekstit nettisivuilleni – ja tunsin olevani niin onnellinen vain siitä ympäristöstä, missä olin. Kyllä, sillä on merkitystä!

Minne Samppanja- ja viinibaari, Eteläesplanadi 14, Helsinki

On croissanteja ja sitten on Les Croissants

Aamuni vain aikaistuivat ja samalla vaihtoehtojen määrä hämmentävästi väheni. Yllättävän moni kahvila kun avaa ovensa vasta klo 10. Huomatessani, että yksi pitkään ”tahdon tuonne” -listallani ollut kahvila avaisi ovensa jo klo 7, inspiroiduin tosissani suunnittelemaan aamuista kävelyretkeä Pohjoisrantaa pitkin. Ihan niin aikaisin en kuitenkaan ollut ovea kolkuttelemassa.

Helsingissä on viime vuosina ollut ranskalaisten kahviloiden buumi. Muutama niistä onkin päässyt jo suosikkilistalleni. Tässä yhteydessä huhut Le Paris -kahvilan tunnelmasta ja loistavista croissanteista on kulkeutunut korviini. Ajatus aidosta ranskalaisesta/pariisilaisesta kahvilasta tuntui torstaisena sumuaamuna lupaukselta auringosta. Mutta kannatti ottaa merellinen viima vastaan. Palkinnoksi nimittäin sain ehkä parhaan croissantin ikinä. Se taitaa minulta olla paljon sanottu.

Le Paris on pieni, intiimi, jopa intensiivinen paikka. Kaunis ja inspiroiva. Hyvin pariisilaisittain sisustettu mukaan lukien pienet yksityiskohdat, joita itse kuvailisin sanalla kitch, hyvällä tavalla. Pian ymmärsin, että paikka oli tunnelmaltaan niin voimallinen, etten pystyisi siellä työskentelemään. Se ei kuitenkaan haitannut. Inspiraatiosta – siitä, että jokin herättää minussa vahvoja tunteita – olen myös aina kiitollinen. Antauduin siis uskomattoman hyvän croissantin ja cafe latten tarjoamalle makuelämykselle samalla kun kirjoitin aamusivuja ja kuuntelin ranskankielen sorinaa. Jos olisin laittanut silmät kiinni, olisin voinut kuvitella olevani Pariisissa. Tosin siellä en useinkaan saa vastaavia herkkuja. Vihreät seinät kullanvärisin yksityiskohdin, ruudullinen lattia, pieni pöytä ja wieniläistuolit… Seinillä kuvia Pariisista. Pieni hetki kuin olisin ulkomailla, täydellistä!

En voinut olla ottamatta lähtiessäni mukaani vielä mantelicroissantin ja toisen latten. Se kädessäni Kauppatorin rantaa kävellessäni mietin, että olipa hyvä ajatus mennä tällä viikolla eri paikkoihin ja tarjoilla siten itselle jotain uutta. Elämyksiä ja kokemuksia kaikille aisteille. Pieniä ilon, inspiraation ja nautinnon hetkiä keskellä arkea. Sellaisten keskellä tunnen todella eläväni.

Le Paris, Satamakatu 5c, Katajanokka, Helsinki




Kommentointi on suljettu,