AI! Toisinaan kyllä sattuu sydämeenkin ajatellessani, mihin ihmiskunta on menossa. Tämän kirjoituksen pohdinnan keskiössä on kuitenkin tekoäly, AI. Tämän kirjoittaminen jännittää. Sillä en ole millään tavalla asiantuntija. Enemmänkin vastustaja, aitouden vaalija. Vähäiselläkin ChatGPT:n käytöllä on kuitenkin helppo luoda skenaarioita siitä, mihin maailma on menossa. Ja sellainen tämä kirjoitus on: huoli yhdestä mahdollisesta kehityssuunnasta ja siitä, miten se muokkaisi erityisesti ajatteluamme…

Tietoisuus tietoisuudesta ei ole itsestään selvä asia. Vaikka välillä tuntuukin, että siitä puhutaan kuin se olisi jotain, jonka voi vain ottaa hyllystä ja pukea päälleen. Tiettyjä ajattelumalleja voi oppia, omaa ajatteluaan ja suhtautumistaan asioihin haastaa pyrkimällä katsomaan maailmaa avoimin mielin ja sydämin, erilaisista näkökulmista. Mutta tietoisuus kehittyy vähitellen ja se vie aikaa…koko elämän. Se on juuri niin näkymätöntä kuin hitaan…

Mitä elämässä tapahtuisi, jos päättäisi kehittää vahvuuksia heikkouksien sijaan? Tai ylipäänsä keskittyisi vahvuuksiinsa? Mikä muuttuisi, mitä saavuttaisi, mikä poistuisi? Enkä tarkoita vain hyödyntämistä. Sitä me kaikki teemme usein tiedostamattakin. Vaan oikeasti, että keskittyy niihin. Miettii, mitä ne ovat ja miten niistä saisi vielä vahvempia. Osa tuhahtaa tässä vaiheessa: ”No miten muuten muka voi elää?” Joku toinen ajattelee, että miksi turhaan:…