Olen heinäkuun puolesta välistä lähtien pohtinut, mitä tehdä työhuoneelle. Siis reilut kaksi kuukautta. Pariinkin kertaan olen jo päätökseni tehnyt ja sitten taas probleeman avannut. Järjellä ajatellen asian olisi pitänyt olla tässä maailmantilanteessa selvä: kaikki kiinteät kulut minimiin. Etenkään, kun en yksin asuvana voi edes vedota kodin häiriötekijöihin. Elämä on jo moneen kertaan opettanut, että päätöksenteko ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen juttu. Ja nähtävästi minulla varsinkaan. Siitä huolimatta, että nopea, intuitiivinen ongelmanratkaisu hetkessä on yksi vahvuuksistani.…
